Scrum on suomeksi Scrum
Julkaistu: 13.09.2009 Kategoria(t): Media, Scrum, Tuotekehitys 32 kommenttia »Käytämme usein lainasanoja, vaikka hyviä kotimaisiakin on tarjolla.
Scrum-projekteissa voi nyt siirtyä selvään suomenkieleen. Suomalainen Scrum-sanasto on julkaistu ja sitä ylläpidetään kotimaisten kouluttajien toimesta.
Lisäksi on saatavilla suomenkielinen Scrum Guide, Scrumin kehittäjien maksuton opas, joka määrittelee Scrumin.
“Development Team” suomennoksessa “Kehitystiimi” on tiimi -sana englannin kielistä, joten ehdottaisin käytettäväksi ryhmä -sanaa. Eli “Kehitysryhmä” olisi oikeampi.
Orja,
Kiitos hyvästä kommentista.
Jotkin lainasanat ja ilmaisut, kuten airbag ja printteri ovat niin vakiintuneita, että niiden muuttaminen puhekielessä voi olla vaikeaa.
Kehitystiimi myös herättää (omassa mielessäni) ajatuksen tiiviimmästä yhteistyöstä kuin kehitysryhmä, joka voi olla hajanaisempi joukko. Siksi pidän vielä kiinni kehitystiimistä.
Entäs impediment? Meillä puhutaan yleensä joko esteestä tai hidasteesta. Toisaalta miten olisi “haittatekijä”?
turvatyyny, tulostin…?
Pari vuotta sitten oman tiimimme kanssa keksimme, että backlog on “perälauta”, ja backlog item tietysti… “peruna”.
Perälauta vuotaa…
Noniin, kiitos mainioista kommenteista!
Päivitin aiemman sanan Development Team tutumpaan muotoon Scrum Team, joka suomentuu luontevasti Rinkiryhmäksi.
Lisäsin myös uuden sanan Refactoring, joka on suomeksi tietysti Uudelleenpuuhastelu. Tämä Tommi Ullgrénin huumorin kukka kiteyttää mielestäni hyvin sen, että refaktorointia kannattaa välttää, ellei sillä saavuteta selkeää teknistaloudellista hyötyä.
“Työ” ja “tehtävä” ovat synonyymejä. Ne menevät sekaisin keskenään.
Moi Antti,
Kiitos hyvästä huomiosta. Perusteluni “työn” ja “tehtävän” valinnalle on, että “työpaikalla tehdään tehtäviä.”
Semanttisesti työn voi siis ajatella olevan tehtävän yläpuolella, vaikka sekaannuksen mahdollisuus on olemassa.
Tuleeko mieleesi paremmat suomennokset työlle ja tehtävälle, jotka synkkaavat myös “työjonon” ja “työkaavion” kanssa?
Puolitosissani mietin “tehtävän” korvaamista “puuhalla,” jolloin siitä viestittyisi kokoero “työhön” verrattuna. Tosin sanaston uskottavuus ja ammattimaisuus saattaisivat kärsiä liikaa.
Moi Antti,
Scrum-sanan suomentaminen ei tosiaan ole välttämätöntä.
Rinki-suomennosta voi hyödyntää tilanteissa, joissa lainasanojen käyttäminen ei ole luontevaa. Puhekielessä “päivän rinki” on myös mielestäni aika osuva, kun metafora viittaa Scrumista ja Rugbystä tuttuun rinkimuotoon.
Rakkalla lapsella on monta nimeä…
Antti, Puuha taitaa tosiaan olla liiankin vekkuli suomennos taskille, vaikka huumoria arvostamme. Tuolloin ScrumMaster voisi muuten olla Puuha-Pete.
Moikka Lare,
loistava blogi, harmi etten ole aiemmin löytänyt tänne!
Hauskoja käännöksiä, erityisesti “jälkiviisastelu” pudotti vahvasti
Toivottavasti tosta vaan ei tule kenellekään sitä käsitystä että kyseinen jälkiviisastelu olisi jotenkin turhaa, niinkuin jälkiviisastelu tosielämässä usein on.
Myös uusintapuuhastelu kuulostaa mun korvaan enemmän rewriten kuin refaktoroinnin käännökseltä, termit tosin menevät valitettavan sekaisin jo englanninkielisinä. Itse kuitenkin sinnikkäästi pidän kiinni siitä että refaktorointi on jatkuvaa koodin huoltoa tekemisen lomassa ja puhuisin ennemmin koodin rakenteen uudelleenjärjestelystä tms..
Moikka Mikko!
Mukavaa että löysit tänne. Onnittelut myös Bobba Barin 150k käyttäjästä.
“Jälkiviisastelu” on ketterän illallisporukan huumorin kukka, joka jäi elämään… Termi kysyy ammattitaitoa tajuta, että kyseessä on kriittisen tärkeä menettely, jolla opitaan saavutetuista voitoista ja virheistä. Ammattilaiset voivat kuitenkin rentoutua ja merkitä kalenteriinsa ajan seuraavalle jälkiviisastelulle.
Uudelleenjärjestely on hyvä ehdotus refaktoroinnille. Humoristinen “uudelleenpuuhastelu” valittiin muistuttamaan siitä, että tärkeä asia voi lipsahtaa myös liioittelun puolelle. Negatiivisuuden välttämiseksi uudelleenjärjestely voisi kuitenkin olla parempi. Sulatellaan tuota hetki.
Moi Lare,
Refaktorointihan on tuo kaikkien product ownereiden (anteeksi, siis tuoteomistajien) negatiivisena kokema termi jo sellaisenaan, kehitystiimeillä on tapana tehdä refaktoroinnin nojalla ties mitä suorituskykyparannuksia ja bugikorjauksia. Liiketoimintanäkökulmasta taas usein kaikki “ei-näkyvä” nähdään hyvin vähäisenä lisäarvona.
Ehkä enemmän pitäisi keskittyä siihen mitä refaktoroinnilla oikeasti tavoitellaan, siksi nuo suomennosehdotukset ovat hyviä.
Vaikea muuten kuvitella että Scrumista jotenkin päästäisiin suomenkieliseen versioon… on se sen verran jo juurtunut ihmisten käyttöön
Toni,
Tiivistit hyvin tuoteomistajan epäluottamuksen syyn, jos uudelleenjärjestelyn (ts. refaktoroinnin) varjolla tehdään mitä sattuu.
Tällöin ongelma on kuitenkin termin väärinkäyttö tai keskittyminen vääriin asioihin, ei itse uudelleenjärjestely.
Kieltämättä uudelleenjärjestelyä tulisi liiketoiminnan näkökulmasta tehdä juuri niin vähän tai paljon, kuin on tarpeen ohjelmiston terveyden ja siten liiketoiminnan ylläpitämiseksi. Muu lipsahtaa helposti jätteen puolelle.
Scrumin (ts. Ringin) suomentamisen tarkoituksena on metsästää pilke silmäkulmassa termien luontevimmat ja käyttökelpoisimmat kotimaiset vastineet. Toki englannilla edelleen pärjätään, mutta se ei sovi kaikkien suuhun.
Onko Scrum-termin kääntäminen muuten ylipäätään tarpeellista, sillä sehän on käytännössä erisnimi? Muiden Scrum-termien osalta käännöökset ovat mielestäni aiheellisia.
[...] että Scrum olisikin rinki? Kylmä rinki on varmaan sitten epäonnistunut [...]
Mikä on sitten kylmä rinki?
Moi Pekka,
Kysymykseesi löytyy täsmällinen vastaus Wikipediasta:
“Kylmä rinki (Oz) on HBO:n tuottama fiktiivinen/draamallinen televisiosarja yhdysvaltalaisesta vankilasta nimeltä Oswald State Maximum Security Penitentiary (“Oz”). Sarjan loi Tom Fontana ja sitä tehtiin kuusi tuotantokautta.”
Mutta tottahan se on, että kehitysprojektinsa voi töpeksiä millä tahansa menetelmällä. Ketterillä menetelmillä munailu on vaan astetta vaikeampaa, koska läpinäkyvyys, lyhyemmät kehitysjaksot ja todelliseen kehitysnopeuteen perustuvat mittarit näyttävät punaista, jos tyypillisesti 1-3 viikon kehitysjakso ei etenekään suunnitelman mukaan. Mikäli projektinsa silti ryssii, lienee seurauksena todellakin kylmä rinki istumalihasten seudulla.
Hienoa että Poscon on vauhdissa. Energiaa yrittämiseen!
Eiköhän se menisi ihan puolisuomalaisittain jos sitä kutsuttaisiin Skramiksi näin kavereiden kesken?
Markus, olet asian ytimessä… Erisnimiä ei ole tapana kääntää, joten Scrumin ristiminen suomalaisittain Ringiksi menee osin vitsailun puolelle.
Toisaalta Rinki on mielestäni paras mahdollinen kotimainen käännös, jos “Skram” ei sovi tilanteeseen.
Minulla on tekeytymässä Scrum Alliancen 15-sivuisen The Scrum Guiden suomennos, josta kirjoitan todennäköisesti seuraavan blogiartikkelin.
Kääntäjien ohjeistuksessa Scrum Alliance pyysi jättämään kääntämättä seuraavat sanat, jotka SA tulkitsee Scrumiin liittyviksi erisnimiksi:
* Scrum
* ScrumMaster
* Product Owner
* Sprint
* Release
* Daily Scrum
* Done
* Product Backlog
* Sprint Backlog
* Time-boxes
On erittäin viisasta pyrkiä säilyttämään Scrumin virallinen termistö globaalisti mahdollisimman yhdenmukaisena. Ainoastaan sanat “done” ja “time-box” vaihtaisin mielelläni kotimaisiin sanoihin “valmis” ja “aikaraja”.
Lisäys 19.3.2010: Scrum Alliancen varaamat sanat vähenivät kolmeen: Scrum, ScrumMaster ja Sprint. Katso myöhemmät kommentit.
Tein muutamia tarkennuksia ketteriin käännöksiin The Scrum Guiden suomennoksen pohjalta.
Esim. Sanoja Scrum, ScrumMaster ja Sprint ei virallisissa teksteissä ole syytä kääntää, koska termit ovat varsin vakiintuneita (erisnimen asemassa) ja Scrum Alliance toivoo myös näin.
Päivitin lisäksi uudelleenpuuhastelun (Refactoring) uudelleenjärjestelyksi ja Backlog Itemin vaatimukseksi, joka lienee suuhun sopivampi sana kuin aiemmin listalla ollut ‘työ’.
Lisäsin myös muutaman uuden käännöksen. Kommentit ovat tervetulleita!
Scrum = Scrum
Daily Scrum = Päiväpalaveri
Sprint = Työjakso
Sprint Planning Meeting = Suunnittelupäivä
Sprint Review Meeting Työjakson jälkiarviointi
Sprint Goal Työjakson tavoite
Retrospective Jälkiarviointi
Sprint Burndown Chart Työjakson jäljellä olevan työn kuvaaja
Product Burndown Chart Tuotteen jäljellä olevan työn kuvaaja
Sprint Backlog = Tehtävälista
Product Backlog Tuotoslista/ Tuotelista
Backlog Item Tuotoslistan kohta, tuotteen ominaisuuus
Task Tehtävä
Product Owner Tuotteen omistaja
Refactoring Uudelleenjärjestely
ScrumMaster ScrumMaster*
Scrum Team Scrum tiimi
Team Tiimi
User Story Käyttäjätarina
Velocity Nopeus
Focus Factor Nopeuskerroin
Time-Box Aikalaatikko
Artifact Tuotos
Impediment Este
Stakeholder Sidosryhmä
Kiitos Pentti!
Loistavaa listaa ja pohdinnan pohjaa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Katsotaan mitä muut tuumivat.
Sikäli kun olen ymmärtänyt, Scrum-termi “stakeholder” viittaa yleisemmin tahoihin, joilla on “oma lehmä ojassa” (rahoittajien tapauksessa se voi olla myös pankin lehmä) kehitystyön tavoitteiden suhteen. IMO “sidosryhmä” on siksi parempi termi.
Kiitos Tero hyvästä tarkennuksesta.
Päädyimme samaan termiin The Scrum Guiden käännösprojektissa, jossa äänestimme oppaassa käytettävistä suomenkielisistä termeistä. Äänestyksen tulokset on nyt päivitetty tämän artikkelin taulukkoon.
Pentillä olikin joitakin hyviä ehdotuksia, tuolla on myös koko joukko suomennoksia jo parin vuoden takaa: http://www.ketteratkaytannot.fi/fi-FI/Menetelmat/Scrum/Aktiviteetit/
Kiitos Sami linkistä.
Pohtiessamme Scrum Guiden termejä huomioimme mm. Agile Finlandin keskustelun vuodelta 2005, Pentin ylläolevat hyvät ehdotukset, muiden osallistujien ehdotukset sekä Ketterien käytäntöjen käyttämiä käännöksiä.
Päädyimme lopulta tällä sivulla esiteltyihin suomennoksiin, jotka otettiin käyttöön Scrum Guidessa.
Oppaaseen valituista termeistä pidetään kiinni, ellei joku esitä täsmällisiä perusteluita mahdolliselle muutokselle. Parannusehdotukset ovat aina tervetulleita.
Suomenkielen yhteen- ja erikseenkirjoitus?
Scrum Master => scrum-master
Scrum Team => scrum-tiimi
Product Owner => tuotteen omistaja
Kiitos Kare kommentista!
Ehkä arvaat, että saatamme olla etäisesti tietoisia kieliopista.
Ajatuksena scrummasterin, scrumtiimin ja tuoteomistajan valinnassa on tehdä termeistä helposti lausuttavia, muistettavia ja kirjoitettavia erisnimiä. Erisnimen hakemiseen liittyy, että väliviivat on tietoisesti jätetty pois.
“Tuotteen omistaja” voidaan tulkita eri tavalla kuin tuoteomistaja. Jälkimmäinen on yhdyssana, vähän neutraalimpi ja helpompi lausua.
Hyvää alkavaa talvea!
Etsin vastinetta termille ‘burndown-chart’, ehdotetut ovat mielestäni pitkiä käytössä.. Livautin omiin töihini ‘työmäärä ajan suhteen’, ja erittelen onko kyseessä kaavio ja mihin suuntaan käyrä kulkee jos tarpeen.
Termistä ‘product owner’, ko. henkilöhän ei omista tuotetta vaan vastaa siitä asiakkaalle joten itse olen käyttänyt ‘tuotevastaavaa’ mikä tosin vastaa myös menetelmästä riippumatonta termiä ‘product manager’.
Kiitos Matti kommentista!
Mielenkiintoista, että ajattelet “tuotteen työmäärän ajan suhteen” olevan käytössä lyhyempi kuin “tuotteen edistymiskäyrä”. Uskallan pysyä vielä jälkimmäisen kannalla.
Hyvän käännöksen tärkein tavoite ei ehkä ole selittää mitä termi suomeksi tarkoittaa. Ellei sitten “selittävä käännös” ole erityisen lyhyt ja naseva. Alkuperäistermi Burndown Chart on tietoisesti pidetty erisnimenä eikä siksi avattu muotoon “remaining work over time”.
Lumista loppuviikkoa!