Hävitä erillinen innovaatioprosessi

Suomi on Pelle Pelottomien luvattu maa. Meillä innovaatioihin liittyy vahva tunnelataus ja kansallinen ylpeys.

Tutkimuksen* mukaan suomalaisilla oli vuonna 2005 seitsemänneksi eniten kansainvälisiä patenttihakemuksia asukaslukuun suhteutettuna. Tämä tarkoittaa noin 50 kv-patenttihakemusta per miljoona suomalaista.

Uusista keksinnöistä odotetaan ratkaisuja niin ilmastonmuutokseen kuin maamme talouden elpymiseen. Innovointi onkin taas kuuma aihe yrityksissä, joissa innovaatioprosesseja viilataan vauhdilla. Mutta mietimmekö riittävästi innovoinnin tarkoitusta ja toteutustapoja?

Tulos = Idea x Toteutus x Kaupallistaminen

Yhtälö julkaistiin alunperin 1950-luvulla, tosin ilman mausteeksi lisäämääni kaupallistamista, joka on nykyisin yhä tärkeämpää.

Kaavan mukaan täyden kympinkin idea on käytännössä arvoton, jos sitä ei koskaan toteuteta ja kaupallisteta (10 x 0 x 0 = 0). Tyypillisesti organisaation tarpeettomat ideat varastoidaan vastaisen varalle, vaikka toimintaan selvästi sopimattomat jätekeksinnöt voitaisiin varastoinnin sijaan trendikkäästi kierrättää yhteiskunnan hyväksi.

Asiaa pohdittuani lakkasin pihtaamasta ideoitani. Nykyisin jaan tarpeettomat ideani auliisti kiinnostuneille, koska toteutus, rahoittaminen ja kaupallistaminen vaativat merkittävää sitoutumista. Miksi pihdata lähes ilmaista ideaa jos ei ole ryhtymässä tuumasta toimeen?

Vastaavasti täydellinen toteutuskaan ei auta jos idea on surkea tai markkinointi, hinnoittelu tai myyntikanava puuttuu. Tällöin lopputulos lähestyy edelleen nollaa. (0 x 10 x 0 = 0)

Loistava kaupallistaminen on samoin hampaaton, jos idea tai toteutus on sutta ja sekundaa. (0 x 0 x 10 = 0)

Jone Nikula sivusi aihetta Yrittäjä-lehden artikkelissaan Inspiraatio vs. perspiraatio – innovaatio ei yksin riitä. Kirjoituksessa hän korostaa sinnikkään toteutuksen merkitystä hyvässä lopputuloksessa.

Saku Tuomisen ja Katja Lindroosin syksyllä 2009 julkaistu kirja Ravistettava, omskakas pureutuu myös asian ytimeen:

Monet ovat sitä mieltä, että ei maailmasta ideoita puutu, maailmasta puuttuu tekijöitä. Tämä ajatus lähtee siitä virheellisestä oletuksesta, että toteuttaminen ei olisi osa ideointiprosessia, että kyseessä olisi kaksi erillistä prosessia.

Laadukas toteuttaminen kuitenkin koostuu sarjasta vaiheita, jotka usein ovat ihan omia ideoitaan. Lopputulos koostuu sadoista pienistä yksityiskohdista, jotka voivat olla joko oivaltavia tai ennalta arvattavia.

Maailma on täynnä huonosti toteutettuja hyviä ideoita ja hyvin toteutettuja keskinkertaisia ideoita. Näistä kahdesta heikompikin idea hyvin toteutettuna voittaa aina. Siksi on olennaisen tärkeää muistaa, että idea on loppujen lopuksi ainoastaan niin hyvä kuin sen osakseen saama toteutus.

Ideoinnin ei siis pitäisi olla muista työvaiheista erillinen prosessi, kuten 90-luvun projektimalli uskotteli, vaan normaali osa koko organisaation päivittäistä toimintaa. Näin ideoiden soveltuvuutta, toteutusta ja kaupallistamista arvioidaan ja ohjataan säännöllisesti yhteistyönä.

Yhdistämällä innovaatioprosessi strategiaan, tuotekehitykseen sekä myyntiin ja markkinointiin voidaan innovointi kohdistaa liiketoiminnan tärkeimpiin ongelmiin. Scrumin avulla toteutuksessa voidaan reagoida hyvin nopeasti (1-2 viikon välein) uusiin sekä muuttuneisiin ideoihin ja hyödyntää toteutuksessa opittuja asioita parempiin keksintöihin. Ottamalla mukaan myynti ja markkinointi päästään lisäksi testaamaan idean kaupallistamista yhtä aikaa toteutuksen kanssa.

Liittämällä innovaatioprosessi osaksi yhtiön normaalia toimintaa voidaan ideaa, toteutusta ja kaupallistamista arvioida ja kehittää rinnakkain nopeissa 1-2 viikon jaksoissa.

Hävitä erillinen innovaatioprosessi liittämällä se (ketterään) kehitysprosessiin, jonka luonnollisena piirteenä on säännöllinen innovoiminen, mahdollisuuksien arvioiminen ja oppiminen.

* Tutkimustulokset: The Conference Board of Canada